Kirjeitä on lähetetty ja se on takuulla tehnyt hyvän mielen yhdelle jos toisellekin. Mikä tärkeintä, se on poikinut jotain sellaista, mitä ei sähköpostilla olisi saavutettu.
Me molemmat (bloggarit) lähetimme kirjeitä tahollamme ja voin sanoa, että yllätyin, kun Jossu olikin lähettänyt kortin minulle! <3
Sain kirjeen myös sisarentyttäreltäni ja se tuntui niin hyvältä, että tämä vanha täti päästi muutaman iloisen kyyneleen.
Seuraako tästä aika kiva jatkumo? Kirjoittelenko jatkossa oikeita kirjeitä muillekin? En tiedä, mutta ainakin minun on vastattava noihin muutamiin kirjeisiin joita itse sain.
Kirjeessä on sellainen jännä svengi, ettei se koskaan kerro enempää, kuin mitä kirjoittaja jaksaa siihen kirjoittaa. Sähköpostin hymiöt ja facebookin muut videon pätkät puuttuvat. Jäljelle on jääneet vain sanat.
Minä rakastan sanoja. Ne voi käsittää niin monella eri tavalla ja varsinkin nyt, kun kirjeen kirjoittajan käsi kramppaa jo kahdesta lauseesta, voi sanoja olla todella vähän.
Mutta jokainen sana jonka olen lukenut, olen lukenut rakkaudella ja sulkenut ne sydämeeni. Kiitos kun kirjoitit.
Kirjoittelemisiin
Elli-Jasmiini
